keskiviikko 29. maaliskuuta 2017

Resepti: Kotipanimosima (Plevnan Panimosima-"klooni")

Vappu lähestyy, aika tehdä simaa!

Panimosima-kloonin Brewmate-reseptifilun löydät täältä. Itse resepti myös tämän jutun lopussa. Ohje valmistukseen täällä.

Simaa olen valmistanut melkeinpä joka vuosi, ja aina joka vuosi sitä innostuu jostain uudesta viritelmästä. Välillä olen onnistunut paremmin (fariinisokeriset perussimat & hedelmillä maustetut) ja välillä heikommin (kolmen vuoden takainen rutikuiva "sitruunavalkoviini" oli kaiken huippu, en yhäkään ymmärrä miten se menikin niin kuivaksi...), mutta hauskaa on ollut aina ja lopputulos ei ole koskaan ollut hiivaisuuden pilaama. Perus fariinisokerisiman reseptin löydät fariinisokeripussin kyljestä ja viime vuonna testaamani granaattiomenasiman reseptin löydät vaikkapa täältä. Oma vinkkini muuten mainiolle granaattiomenasimalle on, että käytä rutkasti enemmän granaattiomenoita kuin ohje sanoo.

Tänä vuonna päätin kokeilla "kloonata" Plevnan huikean panimosiman. Se on sitruksinen ja kevyen humaloitu, mutta silti makeahko vappuinen sima. Tästä en löytänyt valmiita kloonireseptejä, vaan reseptin kehittelin itse pientä salapoliisityötä tekemällä. Tarkistellaan ensin todistusaineistoa.

Plevnan nettisivuilla Panimosimaa kuvataan seuraavanlaisesti:

"Hunajasta, sokerista ja humaloista käymisen avulla valmistettu perinnejuoma. Siman aidot raaka-aineet ovat hunaja, fariini- ja hedelmäsokeri, sitruuna ja humala, joka antaa kivan puraisun jälkimauksi. Sokeria on 50 grammaa litrassa."

Lisäksi tästä jutusta selviää, että hunaja on Panimosiman pääraaka-aine.

Hunaja käy n. 95-prosenttisesti ja fariinisokeri ja fruktoosi n. 99,5-prosenttisesti (lähteet näille löydät googlesta - sori, suljin jo välilehdet!). Hiiva jättää siis jälkeensä hunajasta paljon enemmän käymättömiä sokereita kuin fariinisokerista ja fruktoosista - tämä voisi olla yksi Plevnan siman makeuden avaimista. Lisäksi fruktoosin pitäisi pikaisen googletuksen perusteella antaa hedelmäistä makeutta simaan, en kyllä täysin ymmärrä miten jos kerran fruktoosi noin tehokkaasti käy.

Tältä pohjalta rakentelin Brewmatessa oheisen rungon:

400g Hunaja
200g Fariinisokeri
100g Fruktoosi

5 litran eräkoossa näillä sokereilla pitäisi päätyä n. 4,5 % vahvuiseen simaan. Laskennallisesti käymättömiä sokereita jää näillä spekseillä silti vaivainen 5g/litra - aika kaukana Plevnan 50 g/l:stä! Toivotaan, että hiiva ei ole ahne ja jättää osan jälkeensä: tämä selviää vasta lopullisen ominaispainon mittauksesta.

Plevnan Panimosimassa on melko kiva hedelmäinen ja humaloitu sitruksinen puraisu. Sitruunoita saa kaupasta ja pakastimen humalatilanne näytti siltä, että valitsin Targetin aromihumalaksi. Target on sekä katkerointiin että aromointiin sopiva humala, joka antaa sitruksisen ja mausteisen puraisun. Pärfekt. Lopulta päädyin reseptiikassa keittämään humalaa vartin - näin siitä irtoaa aavistuksen katkeroa (laskennallinen 25 IBU eli käytännössä 12,5 IBU - pienissä eräkoissa katkerot ei vaan tartu kunnolla, en tiedä miksi).

Kaupan pullahiivalla heitetään vesilintua. Sillä saa perus-sokerisiman aikaan ihan kivasti (ja pullaisan hiiva-aromin kylkeen), mutta humaloituun panimosimaan kelpaa vain kunnon panimohiiva. Ja kippaskappas, jääkaapista löytyi Danstarin American West Coast, jota valmistaja kuvaa näin:

"The aroma is slightly estery, almost neutral and does not display malodours when properly handled. It may tend, because of flocculation, to slightly reduce hop bitter levels"
Eli lähes neutraali lopputulos ja katkeroita latistava vaikutus. Hyvin passaa! Voisin kuvitella, että US-05 -hiiva ajaisi tässä saman asian.

Lopuksi vielä hunajasta huomio. Hunajan kuumennus ja keitto latistavat sen makua, jonka vuoksi intensiivisimmän hunaja-aromin saisi irti lisäämällä hunajan keitoksen jo jäähdyttyä. Päädyin reseptissäni kuitenkin kompromissiratkaisuun, eli hunaja lisätään keiton jälkeen kuumaan vierteeseen, mutta sitä ei siis keitetä. Olettaisin, että näin se liukenee helpommin kuin jäähdytettyyn keitokseen.

Lopullinen resepti näyttää siis tältä:

400g Hunaja
200g Fariinisokeri
100g Fruktoosi

10g Target-humala tai vastaava
1 Sitruunan kuoret

Danstar American West Coast (BRY-97)

Kiehauta 5,5 litraa vettä. Lisää Fariinisokeri, fruktoosi, humala ja sitruunankuoret. Anna kiehua 15 minuuttia. Poista levyltä, lisää hunaja ja sekoita hyvin. Viilennä vierre n. 25-asteiseksi. Astioi käymisämpäriin ja lisää startattu hiiva. Käytä viikko ja pullota teelusikallisen sokeria per 0,33l pullo kera.

Vielä disclaimer loppuun, että ensi kertaa itse siis tätä reseptiä kokeilen. :)

Päivitys 5.4.: Sima on käynyt viikon ja hämmentävästi päätynyt vasta 1.020 ominaispainoon. Veikkaisin, että käymiskuntoisia sokereita on vielä jonkin verran, jonka vuoksi annan käydä vielä muutaman päivän. Tuunasin reseptiä sen verran, että fariinisokeria on nyt 100g -> 200g ja sitruunankuorta vain yhdestä sitruunasta ja sitruunamehua ei ollenkaan. Tämä siksi, että maistoin ja totesin, että sitrusta on pieni aavistus liikaa. Tasapaino makeuden ja humalan välillä oli optimi. Volttimäärä pitäisi säilyä samassa 4,5%:ssa, sillä en huomanut, että brewmate oletti siman käyvän 1.001 lopulliseen ominaispainoon. Näin kuivaksi se ei todennäköisesti kuitenkaan päädy.

4 kommenttia:

  1. Moikka, miten kävi lopulta? Keittelin juuri reseptin mukaan, mutta olen vähän huolissani käymisvaiheesta. Simasta googlaillessa tuli vastaan monta tarinaa pullopommeista. Tapoitko hiivaa mitenkään ja mikä oli ominaispaino pullottaessa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keitin lopulta pari erää tätä, koska ensimmäisen päästin käymään ihan rutikuivaksi. Eli kyllä se tuosta 1.020:sta jatkoi vielä ihan johonkin 1.002 asti (eli lähes sokerittomaksi). Tähän riitti kaksi viikkoa käymisämpärissä.

      Toista erää käytin muistaakseni viikon, jolloin ominaispaino laski taas n. 1.040->1.020, jonka jälkeen pullotin ja annoin olla huoneenlämmössä pari päivää (jotta pulloihin muodostuisi hiilihappoa) ja tämän jälkeen siirsin jääkaappiin.

      Periaatteessa leivinhiivan (ja käyttämäni american west coast -hiivan) toiminnan pitäisi jääkaapissa hidastua niin paljon, ettei pullopommia tarvisi pelätä (paitsi jos nyt monta kuukautta meinaa säilöä). Jos kovin makeana jättää huoneenlämpöön niin tällöin hiiva jatkaa sokerin syömistä ja pullopommin todennäköisyys on korkea.

      Lopputulos toisessa erässä ensimmäistä huomattavasti parempi, koska ensimmäinen meni niin rutikuivaksi. Toinen erä jäi makeaksi, jota humala hyvin tasapainotti. Ehkä jos nyt kolmannen erän vielä keittäisin niin keittäisin humalaa vain viitisen minuuttia viidentoista minuutin sijaan, se tasapainoittaisi humalaa hieman katkerosta vielä enemmän aromihumaloinnin suuntaan.

      Poista
    2. Meillä nyt viikon laiskan käymisen jälkeen ominaispainomittari näytti 1.050. Maistuu vappusimalta, jossa on siihen kuulumaton kitkeryys Centennialista. Käymisastiassakin oli muodostunut hieman hiilihappoa. Lyhyempi keitto ja hiivaravinne olisivat ehkä olleet hyvä idea. Kaiken kaikkiaan aika hämmentävä lopputulos. :D

      Ehkäpä tuo pitää pullottaa muovipulloihin ja ajatella se vappusimana.

      Poista
    3. Sellaista hentoa kitkeryyttä mielestäni saakin hieman olla! Tosi herkästi se kyllä omassakin nousi silti dominoivaksi, ehkä tuota humalapellettiä voisi jokusen gramman vielä reseptistä karsia.

      Plevnan simassa humalointi on toteutettu jotenkin tosi tyylikkäästi, koska se on ilmoitetun sokerisuutensa puolesta todella makeata, mutta makunsa puolesta humalalla tasapainotettua. Ainakin mun suussa se eroaa semmosesta perinteisestä ja makeasta fariinisokeripaketin kyljestä löytyvällä reseptillä aikaansaadusta simasta tosi paljon. :)

      Poista