Kotioluen tekoon tarvittava välineistö

Olen kirjoittanut kotioluen teon prosessista jo aiemmin, mutta halusin vielä hieman avata minkälaista välineistöä kotioluen teko vaatii. Tai lähinnä minkälainen välineistö minulla on käytössä – tämä on melko luova ala ja jokainen kotipanimomestari tekee oluensa hieman eri tavalla ja eri välineistöllä. Tässä postauksessa pääset siis joko kokeneempana konkarina kurkistamaan minkälaisella välineistöllä minä toimin tai aloittelijana kauhistelemaan minkälaiseen rahareikäharrastukseen olet hurahtamassa ja mahdollisesti saat vinkkiä minkälaista välineistöä pitäisi/voisi hankkia.

Koitan tässä postauksessa käydä hieman vaihe vaiheelta läpi omaa nykyistä välineistöä ja omaa pohdintaani vaihtoehtoisista välineistä. Tämä ei ole siis mikään kaikenkattava lista kaikista maailman kotiolutvälineistä! Oma budjettini on välineissä melko matalalla, mutta halvemmallakin varmasti pääsisi. Ja kalliimmalla ilman muuta pääsisi. Tästä nyt ei ole tarkoituskaan mitään kattavaa listaa tehdä, mutta jos sinulla on vinkkiä johonkin välineeseen liittyen niin kirjoitapa kommenttia alle!

1. Siivous ennen kaikkea

Siivous- ja putsausvälineitä.

Desinfioiva puhdistusaine

Näitä oli hetken hankala löytää lähikaupasta, mutta nyt markkinoille on tullut melko monta Sanytol-tuotetta, joihin olen tutustunut. Keittiön puhdistus- ja desinfiointiaine on halpa (n. 3e) ja etiketin mukaan viidentoista minuutin vaikutusajalla lupaa tappaa bakteerit, sienet ja virukset. Suihkuttelen tällä vain keittiön pinnat, sillä mäskäysastioiden yms. oluen kanssa kosketuksissa olevien pintojen kanssa käytän eri ainetta.

Mikrokuiturätti

Luulisi löytyvän kodista kuin kodista, jos ei niin hankintalistalle. Mikrokuiturätit voi säännöllisesti pestä pyykkikoneen 90 asteen ohjelmalla, joten pöpöjä ei pitäisi ihan liikaa näissä asua.

Tiskiharja & Fairy

Näistä ei tarvinne enempää kertoa: kattilan ja mäskäysämpärin puhdistukseen.

Keittiöliina

Siivoukseen.

2. Mäskäys

Mäskäyksessä tarpeellista välineistöä.

Lämpömittari

Hintansa puolesta halvimmalla taitaa saada erilaisia digitaalisia lihalämpömittareita, joissa narun päässä oleva metallitikku tökätään mitattavaan kohteeseen kiinni. Meillä oli tällainen ensimmäisenä lämpömittarina ja sen ilmoittama lämpötila heitti lähes kymmenellä asteella. En tiedä miten tarkkoja muut merkit ja mallit ovat vai osuiko meille vain maanantaikappale.

Seuraavana mittarina oli tällainen Clas Ohlsonin digitaalinen lämpömittari, joka tuntui antavan paljon tarkemman lukeman. Oluenteon aikana vesihöyry pääsi kuitenkin laitteen sisään ja lopulta rikkoi sen. Ensin katosi merkkivalo, sitten katosi puolet näytöstä ja lopulta koko näyttö pimeni.

Nykyinen lämpömittari on vastaavankaltainen – ellei tismalleen samanlainen – Heirolin lämpömittari. Tämä näyttää tulleen ihan samalta kiinalaiselta tehtaalta, ainoastaan eri logolla. Yritin sähköteipillä estää vesihöyryn pääsyn laitteen sisään ja ainakin tähän asti on toiminut. Toki kannattaa olla myös varovainen eikä esim. mitata lämpötilaa pitäen laitetta höyryssä.

Keittiövaaka

Jos ei tällaista itseltä löydy keittiöstä valmiina, niin kaippa tämäkin kotipanimon hankintoihin joutaa. Meiltä löytyi valmiina ja kaupasta näyttäisi irtoavan n. 15 eurolla (esim. täältä ja täältä)

 

Kulho

Käytössä mm. maltaiden mittauksessa sekä pullotuksen yhteydessä teen tällaiseen pienempään kulhoon desinfiointinesteen jossa uitan korkit. Myös oluenteon loppuvaiheilla teen tähän desinfiointinesteen jossa uitan kauhan, jolla nappaan ominaispainonäytteen.

Kauha

Löytynee kodista kuin kodista, edes jonkinnäköinen.

Siiviläpussi.

Mallaspussi

Meillä käytössä kahden eri laatuista: sekä kaupasta puistokemistihyllystä saatava halvempi siiviläpussi sekä Brewcatilta tilattu kalliimpi siiviläpussi.

Mäskäysastia

Hoidan mäskäyksen samassa astiassa kuin keitonkin, josta lisää myöhemmin. Mäskäyksen voi tehdä toki myös vaikkapa käymisämpärissä, kunhan huolehtii, ettei lämpötila laske mäskäyksen aikana (esimerkiksi lisäämällä säännöllisesti kuumaa vettä tai eristämällä ämpärin peitolla tai makuualustalla).

Siivilä

Löysin tämän siivilän MPK:sta (Lidl), mutta kaippa näitä muualtakin saa. Näppärä koko, sillä pystyy asettamaan käymisämpärin päälle. Itse hoidan maltaiden huuhtelun laittamalla siivilään siiviläpussin, kaatamalla läpi mäskin ja huuhtelemalla maltaat.

3. Keitto

Sähkökeitin.

Keittoastia

Tästä olen kirjoittanut kokonaisen postauksen. Minulla käytössä siis 27-litrainen melko edullinen sähkökeitin (jonka hinta on näemmä noussut muutamalla kympillä).  Jos olisin massipäällikkö niin hankkisin Grainfatherin, Bulldog Brewerin tai Braumeisterin – nämä kotipanimomonitoimilaitteet korvaisi monia muitakin itsellä käytössä olevia välineitä (Grainfatherin mukana tulee käsittääkseni vastavirtajäähdytin ja Bulldogin mukana immersiojäähdytin). Sähkökeitintä edullisempi versio on hankkia vain riittävän iso kattila (pikaisella etsinnällä löytyi ainakin tämä ja tämä - halvempiakin saattaa brittien amazonista löytyä).

Humalasukka.

Humalasukat

Jos ei humalaa laita sukkaan, niin vierteen sekaan jää melkoinen määrä suodatettavaa mujua. En ole havainnut, että vapaana lilluva humala toisi olueen jotenkin erilaista makua (sitäkin on kokeiltu). Näitä saa esimerkiksi Brewcatilta pilkkahintaan.

 

4. Jäähdytys

Nochill

Ilmainen jäähdytin: ulkoilma. Kansi päälle keittoastiaan (tai jos olet jo astioinut käymisastiaan niin siinä tapauksessa käymisastiaan) ja pönttö parvekkeelle, pihalle tai ihan vain keittiön nurkkaan. Vierre jäähtyy ympäröivän tilan lämpöiseksi kyllä yön yli tai viimeistään vuorokauden aikana. Teoriassa nochill altistaa vierteen dimetyylisulfidille ja sameudelle, mutta ennen kunnon jäähdyttimen hankintaa kokeilimme itsekin tätä emmekä huomanneet virhemakuja. Hieman enemmän sameutta kylläkin. (lähde) https://beerandbrewing.com/no-chill-brewing/

Immersiojäähdytin.

Immersiojäähdytys

Näitä saanee alan kaupoista valmiina, mutta itse päädyin rakentamaan omani. Kupariputkea saa kierteellä vaikkapa moponetistä ja sen vääntö onnistuu kotioloissa varovaisesti käsivoimin. Pvc-muoviputkea saa samasta paikasta, mutta sen kanssa on oltava varovainen, sillä liian kuumana jäähdytyksestä ulos tuleva vesi saattaa sulattaa letkun.

Vastavirtajäähdytys

Näitäkin saanee alan kaupoista valmiina ja olen alustavasti pohtinut rakentavani oman. Ideana tässä on siis putken sisällä oleva putki: olut kulkee sisemmässä putkessa ja jäähdytysvesi uloimmassa vastakkaisiin suuntiin. Pitäisi olla immersiojäähdytystä nopeampaa ja käytetyn veden suhteen taloudellisempaa.

5. Käyminen

Perinteinen malli.

Käymisastia + vesilukko

Näitä saa ihan parillakympillä hypermarkettien puistokemistiosastoilta, usein diiliin kuuluu myös kansi, vesilukko ja vesilukon tiiviste.

Ominaispainomittari ja mittalasi

Ominaispainon mittaamiseen ennen käymistä ja sen jälkeen. Mittalasin taisin hankkia Brewcatilta ja ominaispainomittarin hypermarketin puistokemistiosastolta. Ominaispainomittarit on aika herkästi särkyvää tavaraa ja nyt taitaa olla neljäs menossa...

6. Pullotus

Pullotusvälineistöä.

Lappo

Pihistä: hanki mehumaijahommista tuttu imeskelylappo, joita saa hypermarketeista muutamalla eurolla. Todella hankala käyttää ja sylkesi mukana saatat päätyä kontaminoimaan jokusen pullon.

Panosta: hanki automaattilappo. Automaagilappo pumpataan käyntiin ja on näppärä käyttää. Itse pullotus on tällä hieman hankalaa, käytän lappoa nykyään enemmänkin vierteen siirtelyssä primarypöntöstä secondarypönttöön ja lopulta pullotuspönttöön. Pullotuksen hoidan hanallisella keittokattilalla: pullo hanan alle, hana auki ja pullo täyteen.

Jälkikäymissokeri

Joko ihan taloussokeria tai itse käytän hypermarketeista löytyvää panimosokeria (dekstroosi).

Tratti

Näitä saa Ikeasta eurolla tai kahdella.

Korkitin

Kömpelö käyttää pidemmän päälle, mutta hoitaa homman. Saa hypermarketista tutulta osastolta.

Korkit

Kauppojen puistokemistiosastolta. Muista desinfioida ennen käyttöä (kiehuvassa vedessä tai desinfiointinesteessä).

7. Pullojen putsaus

Tämän kummempaa ei pullojen putsaus vaadi.

Pulloharja

Yksinkertainen on kaunista. Pullojen pesuun löytyy ties mitä härpäkettä, mutta tämmönen parin euron pulloharja on itsellä osoittautunut ihan toimivaksi, kunhan liottaa pullot hyvin. Voisin tästä kirjoittaa ihan oman postauksenkin.

Patapata

Saippuavilla on käytännöllinen pullojen ulkopintojen siivoamiseen. Kivoimmat etiketit irtoavat ihan liottamalla, mutta välillä liimaa saa hangata irti oikein urakalla. Pahimmat liimapullot heitän suosiolla kierrätykseen.