Kausioluiden kausi: kurpitsa ja korvapuusti oluessa

Syksyn tullen puskee aina hinku tehdä tummempia ja kausimaisempia oluita. Vehnikset, saisonit, ipat ja apat toimivat keväällä ja kesällä kivasti, mutta päivän pimetessä ja ilmojen kylmentyessä tekee enemmänkin mieli jotain mausteisempaa tai tummempaa.

Tilailin jo elokuun puolella vermeitä syksyn oluisiin ja lokakuun alkupäivinä ehdin vihdoin keitellä näistä ensimmäisen. Alkuperäinen idea oli keittää kolmas versio Cuckoo for Cacaosta, mutta kun kaupasta ei löytynytkään raakasuklaanibsejä, niin reseptin maustepuoli meni lennosta uusiksi.

Cuckoo Black

Cuckoon runko on maltaisen tuhti ja tiukan Columbus-katkeroinnin tasapainottama, jonka vuoksi tiesin rungon kestävän melko vahvaakin maustoa. Kesken kauppareissun mieleen muistui Hiiden ja Donut Islandin pullaoluet ja tuumasin että jotain sen kaltaista täytynee kokeilla itsekin, Kaupan pullahyllystä löysin korvapuusteja ja arvelin niiden tuovan mielenkiintoisen sävyn oluelle. Korvapuustin kardemumma ja kaneli ovat kuitenkin sen verran vahvoja mausteita, että jotenkin niitäkin täytyisi tasapainottaa - jonka vuoksi kauppakoriin tarttui myös vaniljatankoja ja raakasuklaata levymuodossa. Lopulta Ballast Pointin Victory at Seasta innostuneena (vanilja & kahvi) päädyin lisäämään tähän vielä kylmäuutettua kahviakin (5dl per 20l). Melkoinen makupommi tulossa siis, mieluummin överit kuin vajarit!

Korvapuustien käyttö oli hieman hakusessa: lisätäkö ne mäskiin, keittoon, primaryyn vai secondaryyn? Koitin googlailla jenkkisivuilta vinkkiä, mutta mitään en löytänyt. Primary ja secondary eivät kontaminaatioriskin vuoksi liene järkeviä, jonka vuoksi valinta piti käytännössä tehdä mäskin ja keiton välillä. Jotenkin pullan keitto epäilytti, ajattelin että se varmaan vain muhjuuntuu ja sotkee keiton, jonka vuoksi korvapuustit lensivät lopulta mäskin sekaan heti mäskäyksen alkaessa.

Cuckoo for Cacaon sijaan tästä tulikin siis Cuckoo Black. Resepti löytyy tutusta paikasta eli reseptikansiosta (BrewMate-ohjelmalla avattava reseptitiedosto). Tumman siirapin lisäsin keiton alkupuolella, korvapuusteja käytin 6 isoa pullaa per 20 litraa ja suklaanibsien sijaan käytin n. 100 grammaa raakasuklaalevyä (lisäys keiton loppupuolella). Vaniljatankoja käytin kaksi: yksi halkaistuna keiton loppupuolella ja toinen secondaryastiaan (sterilointi keittämällä tankoa parissa desissä vettä ennen lisäystä). Kylmäuutettu kahvi secondaryastiaan.

Cuckoo Black -etiketti.

Cuckoo Black meni pulloon 23.10. ja maistoin sitä pullotuksen yhteydessä (huoneenlämpöisenä ja hiilihapottomana, siis). Runko on kuin vahvasti humaloidussa jenkkistoutissa ja mausteisuus tulee vasta jälkimaussa: veikeä ja katkera tasapaino kanelia ja vaniljaa. Suklaisuutta ei juurikaan tuntunut. Hyvältä vaikuttaa!

Kurpitsamörkö

Sitten vielä syksyn toisen kausioluen kimppuun. Tämän kanssa olen auttamattomasti myöhässä, sillä kurpitsaoluiden "sesonki" taitaa sijoittua Halloweenin ympärille. Tein tämän vasta lokakuun lopussa, eli juotavaa lienee joskus marraskuun loppupuolella.

Kurpitsaoluita on muutamilta panimoilta nähty Suomessakin, mutta meillä nämä eivät taida olla ihan yhtä iso juttu kuin jenkkilässä. Tai noh, kenties ylipäätään kurpitsaruuat ja -piirakat eivät meillä ole yhtä iso juttu.

Kurpitsan paahto.

Kurpitsan käyttö oluenteossa oli minulle yhtä vierasta kuin korvapuustienkin, mutta tästä löytyi onneksi netistä helposti tietoa ja reseptejä mistä ammentaa. Tätä sivua käytin päälähteenäni ja yllätyin, että kurpitsaoluita tehdään jopa ilman kurpitsaa - ilmeisesti niin iso osa kurpitsaruokien mausta johtuu mausteista (kuten muskottipähkinä, kaneli ja vanilja) että jo vain mausteita käyttämällä luo illuusion kurpitsaisuudesta. Itse päädyin hankkimaan kaupasta myskikurpitsoja ja paahdoin niitä uunissa n. 45 minuuttia @ 175C ennen mäskäyksessä käyttöä. Noin kolmen kilon mallasmäärän kylkeen päädyin käyttämään noin kilon kurpitsaa (kaupasta puolitoista kiloa ja kaapimisen jälkeen noin kilo itse tavaraa...).

Tämä vaihe kesti tällä kertaa hieman pidemmän aikaa.

Monella sivulla varoitettiin kurpitsan ongelmista mäskin seassa ja ne pitivät kyllä ihan paikkansa. Kurpitsa on tahmeaa ja tekee mäskin suodattamisesta melko aikaavievää puuhaa. Kyllä se lopulta suodatinkankaan läpi meni, mutta melko lailla kauhalla sekoittamista kyllä vaati.

Mausteina käytin 2 grammaa kanelijauhettaa, muskottipähkinäjauhetta ja neilikkajauhetta. Mallinsin hieman tätä Punkin' Alen kloonireseptiä , mutta mallas- ja humalavaraston rajoitusten takia oma reseptini on tuosta käytännössä melko kaukana. Aromi- ja katkeropuolella luotin Perleen sekä kokeiluna vielä tuttavan mökiltä kerättyä villihumalaa 150 gramman verran. Maltaissa 50 grammaa roasted barleyta lisäsin vain, koska halusin niistä irti hieman punertavaa väriä.

Tämäkin resepti löytyy tutusta paikasta eli reseptikansiosta (BrewMate-ohjelmalla avattava reseptitiedosto). Olut porisee vielä primaryssa, jonka vuoksi mausta ei minulla vielä ole tarkempaa kuvailua.